29. marraskuuta 2011

Tirehtöörit vaihtuu, sirkus jää

On tullut jälleen aika vuodesta, jolloin tulee pimeää ja sataa vettä sekä toivottavasti lopulta lunta. Se ei kuitenkaan ole kaikki, mitä tämän vuoden loppu tuo tullessaan. LAMKOssa tulee tapahtumaan suuria muutoksia, kun kaksi pitkän linjan toimijaa jättää tehtävänsä. Ilman heitä tilanne olisi aivan toinen, eli kiitokset Marianna Rantaselle ja Sara Etolalle!

Viime viikolla valittiin uusi puheenjohtajisto ja voin sanoa, että LAMKO jää hyviin käsiin, vaikka allekirjoittanut valittiinkin edustajiston puheenjohtajaksi! Täytyy kyllä silti myöntää, että minulla ja Eero Leinosella (uusi hallituksen puheenjohtaja) tulee olemaan suuret kengät täytettävinä, mutta en hetkeäkään epäile, ettemmekö pysty siihen. Onhan meillä kenties paras porukka nyt kasassa!

Viimeisin puoli vuotta on kulunut liikuntavastaavana ja vaikka välillä on pitänyt juosta pää kolmantena jalkana, niin on se ollut sen arvoista. Porukka, jonka kanssa olen päässyt toimimaan, on ollut aivan mahtavaa, ja olen saanut matkan varrella monia uusia tuttavuuksia – jopa ystäviä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet on vanha ja paljon käytetty sanonta, mutta minusta se sopii tähän tilanteeseen todella hyvin. Olen ollut Lahdessa verrattain vähän aikaa ja silti olen ehtinyt olemaan jo monessa mukana, mutta en edes kotiseudullani voinut uskoa saavani osakseni tällaista tehtävää. Se ajatus, että minuun luotetaan näin paljon, on todella mahtava. Aikomukseni on jatkaa sitä positiivisen kehityksen linjaa, joka on aiempina vuosina luotu, mutta se ei ole yhden miehen, edustajiston tai edes hallituksen urakka. Te kaikki opiskelijakunnan jäsenet tulette olemaan avainasemassa ja toivon, että kun saatte ajatuksia tai teille tulee toiveita, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä!

7. marraskuuta 2011

Termit kuntoon! Mikäs ihme se AHOT olikaan?

Lamkossa urani alkoi eräänä kauniina pitsailtana vähän yli vuosi sitten. Kuulin huhuja saunaillasta, jossa olisi ilmaista pitsaa tarjolla. Mentiin siis sinne kavereitten kanssa ja omaksi yllätyksekseni, siellä rekrytoitiin uusia tyyppejä hallitukseen. Tilattiin siinä siis pitsaa ja kuunneltiin infoa Lamkosta. Illan päätteeksi olinkin laittanut nimeni halukkaiden listaan.

Noh nyt olen sitten toiminut jo melkein vuoden hallituksessa ja olen oppinut yhtä sun toista. Esimerkiksi monet termit ovat tulleet tutuiksi. Oletkos itse kuullut tämmöisistä, kuten AHOT, Sora, auditointi, KKA taikka TKI? Varmaankin osa näistä on tuttuja, tiesinhän itsekin jotain jo ennen kopoksi ryhtymistä, en vain tiennyt oikeita termejä asioille. Opiskelijoille läheisin termi näistä on AHOT, josta aionkin kertoa hieman tarkemmin.

AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oli siis minullekin aluksi uusi juttu. Sehän tarkoittaa siis hyväksilukemista. Itse en ole vielä edes hakenut mitään ahotoitavaksi. Tiedän kuitenkin monia opiskelijoita, jotka ovat saaneet opintojaksoja ahotoitua.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista voi hakea riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Osaaminen suhteutetaan aina opetussuunnitelman oppimistavoitteisiin. Missä vaiheessa opiskeluja tahansa voi hakea hyväksilukua. Kuitenkin opiskelijan on itse tehtävä aloite ja hakea osaamisen tunnustusta.

Hyväksilukua voidaan hakea suoraan HOPSin laatimisen yhteydessä, jolloin näyttö osaamisesta todennetaan haastattelulla sekä todistuksin. Hyväksilukupäätöksen eli tunnustamisen tekee yliopettaja tai hänen määräämänsä opettaja. Lahden ammattikorkeakoulussa on yhteinen hakemus opintojen hyväksilukemisesta ja hakemuksen täyttöohjeet, jotka löytyvät opiskelijoiden tiedotus- ja verkko-opetusympäristöstä Repusta.

Ahotoinnin saamiseksi on opiskelijan tietysti todistettava, että osaa. Opiskelijan on tunnistettava oma osaamisensa ja pystyttävä osoittamaan tai todistamaan se esimerkiksi tutkintotodistuksilla tai työtodistuksilla. Osaamisen tunnustamisen kannalta keskeisiä näyttöjä ovat haastattelu, essee, kuulustelu, erilaiset taidonnäytteet, opinnäytteet, oppimispäiväkirja, portfolio, tutkintotodistukset, työtodistukset, muut mahdolliset asiaan liittyvät todistukset tai dokumentit sekä hakemukseen sisältyvä osaamisen kuvaus.

Miksi ihmeessä pitäisi opiskella jo osaamiaan asioita? Suosittelenkin hakemaan hyväksilukua, ettei tarvitse turhaan istua tuhlaamassa aikaansa tunneilla. Ahotointia voi hakea monistakin asioista, kuten järjestötoiminnasta, varusmiespalveluksen johtamiskoulutuksesta, Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksesta, ATK-ajokortin suorittamisesta sekä monista muista.

Nyt, kun termi on tutumpi, niin kynnyskin hyväksiluvun hakemiseksi on matalampi. Kannattaakin heti ryhtyä tuumasta toimeen!

6. marraskuuta 2011

Tätäkö sinä haluat?


Tahdotko, että tämä kaveri hoitaa LAMKOn viestintää vielä ensi vuonnakin? Nyt saa luvan riittää!

Sinä rohkea, aktiivinen, yhteistyökykyinen ja idearikas viestinnän lahjakkuus: sinulle on kysyntää! LAMKOn hallituksessa avautuu vuodenvaihteessa viestintävastaavan (kuten muidenkin tehtävien) paikka, joka tarjoaa erinomaisen keinon kehittää itseään käytännön viestinnässä, kontaktien luomisessa, organisaatiossa toimimisessa ja vaikka missä.

Samalla rakkaat LAMKOn jäsenemme saavat viestinsä jatkossakin perille, ehkä jopa parempina kuin koskaan! Se on sinusta itsestäsi kiinni, mikäli haluat ottaa haasteen vastaan ja ryhtyä kehittämään toimintaamme entisestään.

Äläkä anna ulkokuoren hämätä, kuvassa oleva kaveri osaa kyllä perehdyttää sinut tehtävään!

Hallitukseen hakeminen tapahtuu siis näinkin helposti:

Lähetä osoitteeseen pj@lamko.fi sinun CV:si ja vastaukset kolmeen seuraavaan kysymykseen:
- Miksi juuri sinut pitäisi valita?
- Mitä uutta tuot LAMKOlle?
- Mitkä sektorit sinua kiinnostavat?

Hakemus on lähetettävä 14.11. mennessä.

Mikäli epäröit tai olet muuten vaan aivan pihalla, niin aina voit soittaa tai mailata esimerkiksi tämänhetkiselle viestintävastaavalle tai puheenjohtajalle:

Tauno Poutanen, viestinta@lamko.fi, 044 5700 713
Marianna Rantanen, pj@lamko.fi, 050 5020 634

2. marraskuuta 2011

Maksaisitko sinä koulutuksestasi 12 000 euroa?

Mulla on ollut melko busy days tässä viime aikoina, sillä tutorhaku loppui 23.10. ja tällä viikolla ollaan pidetty Sinin ja Heidin kanssa yhdessä tutorhaastatteluja. Mukana on ollut myös osa alojen (kv-)tutorvastaavista. Haastateltavia on ollut reilu kuusikymmentä, eikä kaikkia voida kouluttaa, joten välillä on joutunut tekemään ikävältäkin tuntuvia päätöksiä!

Kansainvälisyysvastaavana oon siis mukana sekä haastattelemassa että kouluttamassa kv- ja degree-tutoreita, mutta mun sektori on myös paljon muuta! Sanoisin, että tää on tietyllä tavalla sektori, joka ylittää kaikki ns. perinteiset sektorirajat, ja siksi tää onkin varmaan mun lempparijuttu LAMKOssa. Kansainvälisen tutoroinnin lisäksi mun pitäisi huolehtia paitsi International Clubista ja vaihtaripalveluista, myös kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonnasta. Hommaa siis riittää, enkä voi rehellisesti sanoa, että olisin ehtinyt tehdä kaikkea sitä, mitä olen suunnitellut, ja ihan kaikkeen tekemääni ei ole myöskään riittänyt sataprosenttista tehoa!

Vaikka edunvalvonta onkin yksi opiskelijakunnan tärkeimpiä tehtäviä, se näkyy varmasti riviopiskelijalle LAMKOn toiminnoista huonoiten! Tiedän sen ja pahoittelen omalta osaltani näkymättömyyttäni! Joskus on vaikea keksiä oikeita kanavia välittää teille tieto siitä, kuka taisteli minkäkin opiskelijaa koskevan asian puolesta ja milloin.

Kansainvälisellä puolella ehkä näkyvin asia ja erityisesti vuoden alussa myös medioissa näkynyt aihe on ollut opiskelujen maksuttomuus. Aiemmin korkeakouluopetus on ollut Suomessa maksutonta kaikille, kotimaasta ja kansalaisuudesta riippumatta, mutta vuonna 2010 aloitettiin lukukausimaksukokeilu yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa, muun muassa meillä LAMKissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan kokeilun kautta on tarkoitus Kokeilun aikana selvitettää "mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle". Maksuja peritään siis ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta (ja jos te ihmettelette, niin: ETA eli Euroopan talousalue, EU:n jäsenmaiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja). Maksujen periminen edellyttää sitä, että korkeakoululla on apurahajärjestelmä.

Tällä hetkellä LAMKin sivuilta löytyy ainoastaan yksi koulutusohjelma, josta peritään lukukausimaksuja; Master's Degree Programme in International Business Management. Valintakriteereistä selviää muun muassa että OKM edellyttää EU-kansalaisilta kahden vuoden työkokemusta Bachelor-tason tutkinnon jälkeen, jotta koulutus on maksuton (työkokemusvaatimus löytyy kaikista YAMK-tutkinnoista, oli koulutus millä kielellä tahansa). EU-maiden ulkopuolisille koulutusohjelma maksaa 12 000 euroa, ja tarjolla on rajallisesti stipendejä.

Mitä te olette tästä mieltä?

SAMOKin linjaus koulutuksen maksuttomuuteen on se, että koulutuksen on oltava mahdollista kaikille taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Suomalainen yhteiskunta (hyvinvointietuliitteestä sen sijaan voidaan olla montaa mieltä) on perustunut koko sen olemassaolon ajan siihen, että kaikilla on ollut yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun. OKM:n kokeilut ovat myös usein tulleet jäädäkseen, kuten aikoinaan kävi myös ammattikorkeakoulukonseptille. Onko ammattikorkeakoulu vieläkään saanut paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa on aihe, josta jonkin verran keskustellaan, joten lukukausimaksujenkaan kanssa ei tulisi toimia ja ja korjailla vahinkoja sitten perästä päin.

Vaikka suomalainen (perus)opetus onkin maailmalla tunnettua, toinen lukukausimaksujen herättämistä kysymyksistä on se, että voiko se todella kansainvälistää suomalaisia korkeakouluja? Onko Suomi kuitenkaan niin vetovoimainen maa, että tänne tullakseen ollaan valmiita maksamaan pelkästään koulutuksesta reilu kymmenen tuhatta, jonka lisäksi on huomioitava, että elinkustannukset Suomessa ovat myöskin maailman kärkeä. Kansainvälisillä opiskelijoilla on jo nyt vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia Suomesta, sillä vaikka olemmekin varmasti hyvin avoimia ja kiinnostuneita muista kulttuureista, on työelämä täällä vielä varsin jäykkää. Työllistyminen on vaikeaa varsinkin, jos suomea ei hallita natiivin lailla - vaikka läheskään aina suomen osaaminen ei ole työtehtävien suorittamisen edellytys.

Tämän vuoden alusta naapurimaassamme Ruotsissa, josta mieluusti katsomme mallia ja seuraamme perässä, alettiin periä lukukausimaksuja. Eilen kuitenkin uutisoitiin, että lukukausimaksujen ansiota ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut kymmeneen prosenttiin. (Helsingin Sanomilta löytyy hyvin lyhyesti uutinen samasta aiheesta.) Myös länsinaapurissa ilmaista koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä osana ruotsalaista yhteiskuntaa ja tätä pidetään alkupamauksena sille, että pian lukukausimaksuja peritään kaikilta opiskelijoilta, myös paikallisilta - näin on käynyt Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Ruotsissa vedotaan siihen, että maa on globaalilla tasolla pieni toimija, ja onkin mietittävä, onko maalla todella varaa kerätä lukukausimaksuja.<

Voima-lehden numerossa 2/2011 oli artikkeli, mistä haluaisinkin lainata tähän loppuun kasvatustieteen professoria Juha Suorantaa:

”Samalla kun Suomessa haaveillaan lukukausimaksujen keräämisestä opiskelijoilta, yliopistojen ulkopuolisessa maailmassa eletään jo informaationiukkuuden jälkeistä aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että informaatio on vapaata, halpaa ja sen käsittelyyn tarkoitettu teknologia yhä halvempaa tai ilmaista. Jos jokainen voi oppia yksin ja erityisesti yhdessä joko netissä tai muualla, mistä silloin yliopistoissa maksetaan ja mikä niissä maksaa?

Terkuin

Ayla