27. marraskuuta 2015

Vuoteni Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksessa

Taipaleeni alkoi yökerhon röökikopissa, kun vuoden 2014 hallituslainen sanoi, "sun kannattais hakee LAMKO:n hallitukseen, oisit salee tosi hyvä siin". Henkilö toki tunsi minut entuudestaan ja asiasta oli käyty jo pidemmän aikaan neuvotteluja. Siinä pienessä kaljahönössä sitten päätin, että kyllä sitä kaikkea pitää kokeilla kun nyt vielä on nuori ja jaksaa. Etsin älypuhelimeni sovelluksista sähköpostin ja haparoivin sormin kirjoitin tahmealle näytölle sanat "haen lamkon liikuntavastaavaksi". Aamulla sitten mietin vitamiinijuoman poreita kuunnellessa, että mihin sitä tulikaan lähdettyä. Ja niin mietin tänäänkin.

Opettava, raskas, antoisa, turhautuminen, ilo, perkele, intohimo. Nämä, ja monet muut sanat ovat loistavia kuvaamaan vuottani hallituksessa. Ristiriitaisuus on varmaan monelle toimijalle vuoden päättyessä päälimmäinen tunne. Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta ja kaikki käytänteet ja toimintatavat olivatkin melko uusia minulle. Monia varmaan kiinnostaa, että mitä se vuosi sitten konkreettisesti piti sisällään. Niin minuakin. CV saa tästä hyvän lisän, mutta muut palkkiot ovat enemmän tai vähemmän absurdeja.

Nykyään puhutaan paljon itsensä kehittämisestä, ammatillisesta kasvusta ja ihmisenä kasvamisesta. Tänä vuonna nämä asiat ovat vasta realisoituneet elämässäni. Monissa kokouksissa istuminen, hyvin erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä toimiminen, aikataulujen yhteen sovittaminen ja minulle osoitettuihin materiaaleihin tutustuminen eivät siinä hetkessä palkitse minua mitenkään. Ja se on turhauttanut, usein.

"Sellaista, kuin ilmaista lounasta ei ole olemassakaan", tämä lause pitää harvinaisen hyvn paikkansa. Vaikka meidät hallituslaiset näkeekin usein Tivolissa pyörimässä drinkkiliput kädessä, niin kyllä ne on ansaittukin. Ja melko auliisti niitä on jaeltukin, vink vink. Erilaiset kokouslounaat, virkistyspäivät ja mökkiviikonloptu ovat tuntuneet todella hyvältä, mutta jokaisen eteen on kulunut lukuisia työtunteja. Näin jälkeenpäin ajatellen nätä "ilmaisia" juttuja osaa arvostaa aiva eri tavalla.

Sori, en siis kerro sen tarkemmin mitä tähän hallituskauteen on sisältynyt, sillä seuraavan liikuntaministerin (oikeasti liikuntavastaava) kausi tulee olemaan varmasti täysin erilainen.             Sen verran voin luvata, että tapahtuman järjestäminen tulee olemaan yksi osa-alue, rest is up to you. Tai niin kuin Hollywoodissa sanotaan "great power comes with a great responsibility"
Haku hallitukseen on auki ja jos sinusta tuntuu, että et ole päässyt näyttämään kaikkia taitojasi, tai rakastat haasteiden voittamista niin LAMKO:n hallitus on sinulle juuri oikea paikka.

Hyvää loppuvuotta toivoo koko hallitus ja eritysesti allekirjoittanut
Bela

---

My year in the board of student union of Lahti university of applied sciences


 My journey began in a night club’s smoking room when a former member of the board told me, "you definitely should apply to next year’s board, you'd be very good in it". Sure I was already familiar with the person and we've been talking about it for some time. There, while holding a beer in other hand, I grabbed my phone, searched for an e-mail application and typed "I apply for the board of LAMKO". In the morning I got goosebumps when I wondered where the hell I signed up for. And still I'm wondering.

 Instructive, heavy, rewarding, frustrating, joyful, dammit, passion. These words together with many more are perfect to describe my last year.  I think incoherence is my main feeling. I had absolutely no experience about working in an organization like LAMKO. You all must be eager to hear what the things I did during last year were. So am I. Sure this'll make a great addition to the CV, but the other rewards are more or less absurd.

Nowadays there's a lot of talk about how we should improve ourselves and I can honestly say that it's the one thing I have done. Sitting in many meetings, working with different kind of people, coordinating schedules and executing tasks that were given to me didn't gave any rewards at the time. And it has been frustrating. Many times.

"There isn't such a thing as free lunch". This particular sentence is very accurate. Even though the board is often seen in Tivoli having fun with a bunch of drinking coupons I can honestly say that those are earned. And we have given them away very willingly ;). It's true that we get some "free" stuff but you learn to respect those things, because the invisible work made to get that stuff is quite extensive.

So I'm really, very sorry for not telling what I've really been up to. There has been some event organizing but this is something that has to experience. For my last words I just want to say "I have a dream, that someday an international student can be a member of LAMKO’s board.”

Bela